Ulkomaankaupan ALV

Kansainvälisen yritysten välisen myynnin tavarakaupassa arvonlisävero on vain tuotaessa EU:n ulkopuolelta. Yritysten välisen myynnin palvelukaupassa EU-maahan on käännetty verovelvollisuus. Kun myydään palveluita kuluttajille muissa EU-maissa tai verkkokaupassa tavaroita muiden EU-maiden kuluttajille, on maakohtaisen ALV-rekisteröitymisen avuksi tullut One Stop Shop.

Suomessa tapahtuvien myyntien arvonlisäveron laskeminen on varsin suoraviivaista. Tuotteen tai palvelun arvonlisäverokanta pitää toki tietää, mutta muutoin kaikissa myynneissä tuotteen hintaan yksinkertaisesti lisätään arvonlisävero. Ei ole väliä myydäänkö tuote kuluttajalle vai yritykselle.

Suomessakin poikkeuksia, mutta kv. kaupassa niitä vasta onkin

Toki Suomessakin on joitain poikkeuksia. Mikäli myyjä on yksityishenkilö tai ei muutoin ole arvonlisäverovelvollinen, ei arvonlisäveroa sovelleta. Lisäksi Suomessa on käytössä käänteinen arvonlisävero rakentamispalvelussa ja rakentamisen työvoiman vuokrauksessa. Tällöin arvonlisäverovelvollinen on myyjän sijaan ostaja.

Ulkomaankaupassa puolestaan on koko joukko tekijöitä, mitkä vaikuttavat. Listataan näitä seuraavassa:

• Käydäänkö kauppaa EU-maiden välillä vai EU:sta EU:n ulkopuolelle?
• Mihin maahan kauppaa käydään? EU-maissakin on eri arvonlisäverokannat.
• Onko kyseessä tavara vai palvelu?
• Onko ostaja kuluttaja vai yritys?
• Missä myynti tapahtuu eli mikä on myyntimaa?

Ulkomaiselle yritykselle myytäessä on syytä tarkistaa, onko tämä hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi Suomessa, tällöin kauppa toteutuu Suomen sisällä. Samoin ulkomaille myytäessä voi yrityksellä olla velvollisuus rekisteröityä arvonlisävelvolliseksi myös muualla kuin Suomessa. Näin voi olla esim. jos suomalainen yritys myy Suomen ulkopuolella.

Kansainvälisen yritysten välisen myynnin tavarakaupassa arvonlisävero vain tuotaessa EU:n ulkopuolelta

Yritykselle myytäessä EU-maiden välillä on tavarakauppa yleensä arvonlisäverotonta. Tätä kauppaa kutsutaan yhteisökaupaksi, myynnin tapauksessa yhteisömyynniksi ja oston tapauksessa yhteisöhankinnaksi.

Mikäli tavara viedään EU:n ulkopuolelle, on sekin yleensä arvonlisäverotonta. Sen sijaan, jos EU-alueen ulkopuolelta tuodaan tavaraa EU-alueelle, esim. Suomeen, tulee maahantuojan huolehtia arvonlisäveron tilittämisestä Suomeen, Suomen verokannan mukaisesti.

On huomioitavaa, että näissäkin on erikoistapauksia, eli kukin käytännön kauppa kannattaa tarkistaa huolellisesti.

Yritysten välisen myynnin palvelukaupassa EU-maahan on käännetty verovelvollisuus

Mikäli palvelua myydään EU-maasta toiseen EU-maahan yritykselle, on käytössä käännetty verovelvollisuus. Tällöin palvelun ostanut yritys huolehtii arvonlisäveron tilittämisestä omaan maahansa, oman maansa verokannan mukaan.

Mikäli palvelua myydään EU-maasta EU:n ulkopuolelle, on syytä tutustua kyseisen maan verotussäännöksiin. Perussääntöhän on yleisesti se, että kukin maa voi verottaa vain sen alueella tapahtuvia myyntejä.

Myynti kuluttajille ja One Stop Shop

Kun myydään palveluita kuluttajille muissa EU-maissa tai etämyynnillä tavaroita (verkkokauppa) muiden EU-maiden kuluttajille, pitää arvonlisävero ilmoittaa ja maksaa kuhunkin kohdemaahan erikseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kuhunkin maahan, jonka kuluttajille myy, tulisi rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.

Tähän on tullut kesällä 2021 helpotusta, sillä nämä velvoitteet voi hoitaa keskitetysti ns. One Stop Shopissa eli vain yhdessä EU-maassa eritysjärjestelmän kautta. Käytännössä suomalainen yritys voi ilmoittaa ja maksaa myynnit OmaVeron kautta.

Kirjoittaja:

Arkikoodi

Lähteet ja lisätiedot:

Vero.fi: Ulkomaankaupan arvonlisäverotus

Vero.fi: Yhteisökauppa

Vero.fi: Maahantuonnin ALV

Vero.fi: Arvonlisäveron erityisjärjestelmät: One Stop Shop

Julkaistu: 22.3.2022

Uusimmat samoilla tageilla varustetut:

Miten ALV toimii?
Arvonlisävero on kuluttajan maksama vero. Yritykset toimivat veronkantajina eli he keräävät verot ja tilittävät ne valtiolle.